Yleisin saaliskala on itse särki. Tämä vaalea lihainen ja erittäin hyvänmakuinen kala kannattaa pyytää viileän veden aikaan niin kuin valtaosa muistakin särkikaloista. Lämpimän veden särki ottaa helposti vedestä virhemakua, jota ei saa valmistamalla peitettyä. Tämä ns mudanmaku on epämiellyttävä ja varmasti osaltaan huonontanut särkikalojen mainetta ruokakaloina. Vesistökohtaisia eroja voi olla, mutta itse varmistan onnistumisen sillä, että käytän ruuaksi vain kylmän veden särkiä.
Talvella jään alta pyydettynä särki voittaa monen mielestä maultaan ahvenen ja isoja särkiä pilkkiessä pilkkirepun painokin kasvaa nopeasti. Parhaat saaliit tulevat kuitenkin jäiden lähdön jälkeen, jolloin suurimmalla osalla särkikaloista alkavat kutupuuhat. Tuolloin niitä saa helposti mato-ongella rehevien lahtien edustoilta.
Särkikaloista ainakin salakan, lahnan, pasurin, säyneen, mudun ja seipin osalta palaan asiaan ruokien merkeissä hyvinkin pian. Aloitetaan kuitenkin tutustumalla ensin särkeen.
Niinhän siinä kävi helmikuussa. Isoa ahventa lähdin selälle pyytämään ja saaren penkkaan jäin matkalla liottamaan pilkkiä. Avanto alkoi antamaan hyvän kokoista särkeä, joten ahvenet saivat jäädä
SELÄKKEET
Särkien perkaaminen on isoilla särjillä nopeaa. Toki syötävää saa myös pikkusärjistä, mutta 80-100g kaloista seläkkeiden tekeminen on joutuisampaa. Mikäli särjistä haluaa ottaa vain seläkkeet tarpeen ei niitä tarvitse avata. Suomustus käy helposti tiskialtaassa kevyesti voi veitsellä pyyhkäisemällä. Paljon siistimpää ja joutuisampaa kuin esimerkiksi ahvenen suomustus. Suomustuksen jälkeen särjet huuhdellaan kylmällä vedellä ja seläke irroitetaan terävällä fileerausveitsellä. Seläke leikataan kylkiviivan kohdatta irti, muutaman harjoituskappaleen jälkeen tämäkin alkaa sujua nopeasti. Perinteistä kalan fileiksi laittamista en särjen kohdalla suosittele, koska ainakin pienikokoisilla särjillä liha kylkiruotojen alla on hyvin ohut ja näin tehtäessä fileoinnista jää lähinnä työnteon riemu.
Särkiseläkkeet odottamassa jatkotoimenpiteitä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.