Haukitärppejä Pielisellä

Saunan jälkeen söimme iltapalaksi savukuha-sipuili leipiä ja kävimme yöpuulle. Kuhaa jäi vielä aamupalalle, jonka jälkeen oli aika lähteä koittamaan kalastusonnea Hatunselälle. Päivä oli aurinkoinen, suhteellisen tyyni ja päätin pyörähtää läheiset saaret ympäri, koska niiden kupeessa näytti olevan kivasti pohjan muotoja.

Saaren kupeella vapa taipui ensimmäisen kerran. Pienen väsyttelyn jälkeen veneeseen nousi reissun ensimmäinen hauki. Vaaka näytti painoksi 3,98 kg. Hyvän kokoinen hauki tuumin itsekseni ja viskasin hauen jäiden sekaan, joita vielä oli jäljellä. Uistimet takaisin veteen ja vajaan kymmenen minuutin kuluttua vapa taipui jälleen. Nyt painoa oli enemmän ja väsytelläkin kalaa sai hetken aikaa. Veneen vierelle kalan saatuani totesin sen hieman ensimmäistä isommaksi haueksi. Ensimmäinen haaviamisyritys, kala ei ollut vielä halukas tulemaan kyytiin, vaan otti vielä siimaa kelalta. Pumppasin kalan uudestaan veneen viereen ja se alkoi näyttämään minulle väsyksissään jo kylkeään. Sain hauen napattua veneeseen ja vasta haavissa totesin sen olevan reilusti isompi kuin ensimmäinen. Jos kala olisi karannut niin näin isoksi en olisi sitä arvioinut.

Hetken mietittyäni otanko kalan syötäväksi vai vapautanko, päätin tarjota sille pappia. Nykyään puhutaan paljon isojen kalojen vapauttamisen puolesta ja monesti se onkin järkevää ja tilanteen ollessa suotuisa, teen niin itsekkin mielelläni. Parivuotta sitten olin Islannissa pyytämässä nieriää. Lupia tiedustellessani en saanut selville alamittoja ja kyselinkin niitä sitten mökkinaapuriltani. Kalastava naapuri neuvoi mieluummin laskemaan isot kalat takaisin ja syömään pienet. Ihan järkevää varmasti.

 Elävän ison hauen nielussa olevan uistimen irrottaminen on  monesti haasteellista ja  irrottaminen tuntui turvallisemmalta, kun sain lopetettua hauen potkimisen. Pari kertaa koukku on huolimattomuuttani uponnut minulle käteen ja ei ole miellyttävä kokemus olla koukku sormessa varsinkaan jos uistimessa potkii useamman kilon kala.

Ison kalan perimä varmasti parempi kuin pikkuhaukien, joten vahvoja haukiyksilöitä on tämäkin hauki tänä keväänä maailmaan saattanut. Monessa paikkaa suomessa haukikannat voivat kuitenkin hyvin ja en näe syntinä ottaa isompikin kala saaliiksi, mikäli sen aikoo hyötykäyttää. Ja puheet isojen kalojen epäkelpoisuudesta ruokakalaksi ovat mielestäni kyseenalaisia, minulle ovat ainakin maittaneet monessa muodossa oikein hyvin. Joissakin vesistöissä tosin raskasmetallipitoisuudet saattavat nousta isoissa kaloissa suuriksi, eikä niitä siksi ole järkevää käyttää ravinnoksi.

Toinen saamani hauki painoi reilun 8 kg ja pituutta oli 112 cm. Nyt oli kalaa kyydissä riittävästi ja käänsin veneen keulan takaisin kohti mökkisatamaa. Kotimatkan vielä uistelin ja veneessä kävi yksi mitallinen kuha sekä alamittainen järvilohi. Molemmat pääsivät elinvoimaisina takaisin veteen veneen ulkopuolella irrotettuina.

Kotisatamassa vedin kalat fileeksi ja tiedossa oli muutamaksi päiväksi haukiruokia. Hauki on vähärasvaisena kalana erittäin monikäyttöinen ja siitä tulen ohjeita jakamaan täällä varmasti jatkossakin aika ajoin. Näitä haukia paistettiin, tehtiin haukitäytteisiä sultsinoita, valmistettiin kalapullia currysoosissa ja muutaman fileepalan laitoin kuivamaankin. Lisäksi muutama pussi fileittä jäi vielä pakkaseen. Valmistetuista aterioista muutama kuva alla.

Murekekalana hauki on yksi parhaista ellei se paras. Riittää, kun vetää hauen fileiksi ennen jauhamista, y-ruodot jäävät kyllä lihamyllyyn. Pihveihin, kalapulliin, kastikkeisiin voi hauen jauhaa kertaalleen. Jos tekee vaikkapa terriiniä niin murekkeesta kannattaa tehdä hienojakoisempaa ja työntää kala lihamyllyn läpi 2-3 kertaa.

Monesti haukimurekkeista keskustellessani olen törmännyt kalamurekkeen valmistajiin, jotka lisäävät sekaan sian jauhelihaa. Mikäs siinä, mutta ei minun juttuni. En näe mitään syytä miksi kalamassaan pitäisi lisätä lihaa? Se ei paranna makua, ei rakennetta merkittävästi ja eettisestikin katsottuna lihan kulutusta voitaisiin koittaa länsimaissa laskea. Tykkään syödä kalan kalana tämän ruuan kohdalla, kuten myös muissa kalaruuissa esimerkiksi vaikkapa kalakukossa.

Jos possun, broilerin tai hauen jauhelihaa maistaa maustamatta pelkän paistamisen jälkeen, niin ne kaikki ovat hyvin mauttomia. Maustamalla näistä kaikista saa mitä moninaisimpia ruokia, omasta mielestäni hauesta kuitenkin parhaita.

Massasta voi tehdä sitten vaikkapa pihvejä tai pullia, pullat kypsentää paistamalla tai keittämällä kastikkeeksi sopii esim yrttinen tomaattikastike pastan kera tai vaikkapa currykastike riisin kera. Alla nyt näistä kaloista tekemäni haukipulla ohje, jota oli sitten tarjolla mökillä vieraillemmekin.

Ainesuhteet noin määriä, ei punnittuja. Tärkeää on jättää massa napakaksi, jotta pullien muotoileminen onnistuu.
Pullat:
1 kg jauhettua haukea
1 muna
1 dl kermaa
1 rkl maizenaa
suolaa, pippuria

Jauhettu hauki jäähdytetään huolella. jääkaapissa. Sekoitetaan kylmät raaka-aineet tasaiseksi massaksi. Kylmämassa on paremmin käsiteltävissä ja valmiista pullista tulee parempia. Pullia muotoillessakin kannattaa massaa säilyttää jääkaapissa ja ottaa sieltä pikkuerissä käsiin pyöriteltäviksi.   Muotoillaan pullia uunipellille. Kypsennetään hetki uunissa, jonka jälkeen paistetaan paistinpannulla voissa kauniin ruskeiksi.

Punainencurry soosi (voi tehdä yhtähyvin vihreästä currystä)
½ litraa kalalientä
1 rkl maizenaa
1-2 rkl punaista currytahtaa (kuinka vahvaa haluaa)
1 dl kookoskermaa
- liemeksi sopisi myös kookosmaito, mutta eipä tuota ollut jääkaapissa.
- tarjotaan itämaisen riisin kera

Haukisaalis

Ruiskuoren sisässä paistettuja haukilastuja, suolakurkkua, kurkkua, sipulia, tomaattia, tilliä ja majoneesia

 Haukipyttäri

Haukipullat ja currysoosi

Akvaario. Osa haukifileestä pääsi vielä kapakalaksi. Katsotaan onnistuuko heinäkuussa.