maanantai 6. elokuuta 2018

Hauki lumaconi


Tuli joskus aikoja sitten ostettua reissusta lumaconi pastaa. Siellä se on kuivakaapissa odottanut sopivaa hetkeä ateriaa varten. No sitä hetkeä ei odottamalla koskaan tullut, se piti tehdä. Selailin hieman netistä millaisia lumaconi ohjeita siellä oli. En löytänyt yhtään sellaista jota odotin sieltä löytäväni, joten päätin lähteä valmistamaan sitä omalla tavallani.

Lumaconi on isokokoinen ontto pasta. Löytämissäni ohjeissa ne keitettiin kypsäksi suolalla maustetussa vedessä ja tarjottiin sitten jonkin kastikkeen kera. En halunnut niitä niin valmistaa. Yksinään keitety lumaconit menettivät keitettäessä mielestäni myös rakenteensa, eivätkä olleet littanina ainakaan kuvissa hauskan näköisiä. Löysin myös lihatäytteisiä lumaconi ohjeita. Ne olivat lähempänä mitä hain, mutta minä halusin täyttää pastat kalalla.

Joten eikun kokeilemaan, ensin oli kuitenkin saalistettava täyte.


Hauen pyyntiin Viekijoelle

Viekijoki virtaa tummavetisenä Lieksan ja Nurmeksen välissä. Sen vedet laskevat Viekijärveen ja siitä edelleen Halin- ja Viensuunjokien kautta Pieliseen. Joen pituutta ei liene selvittänyt kukaan, kartalta nopeasti vilkaistuna sen voisi olettaa olevan parinkymmenen kilometrin pituinen. Joki on kuitenkin poikkeuksellisen mutkikas, kun virta on syönyt hiekkamaastoon sen tiheään kiemurtelevaksi. Jos mutkat vetää suoraksi on sen pituus vähintäänkin useita kymmeniä kilometrejä. Joenuoma myös elää ja virta syö siihen uusia uomia. Joki ei joka vuosi ole välttämättä hiekkamaastostaan samanlainen kuin kartasta voisi olettaa. Uusia uomia syntyy ja vanhat mutkat jäävät umpilammiksi. Viekijoki on erämaamainen joki, niiltä osin missä hakkuut eivät ole ylettyneet rantaan saakka. Sen yli on kaatunut runsaasti puita, kun virta on saanut rantaan aikaan sortumisia. Sen rannoilla pidempään kulkiessa ei voi välttyä törmäämästä karhun jättämiin merkkeihin, tassunjälkiin, raavittuihin puihin tai ulostekasoihin. Viekijoessa on ollut oma taimenkantansa. Sinne on mahdollisesti noussut myös vaellussiika. Ainakin kolmanneksi alimman kosken nimi, Siikakoski antaa näin olettaa. Nytkin taimenen löytyminen joesta on mahdollista, joskin hyvin epätodennäköistä. Kanta on olemattoman pieni, ellei jo hävinnyt kokonaan. Ja jos sieltä sattuu taimenen löytämään, on se pienikokoista joessa asustavaa kantaa. Pääkalalajeina joessa esiintyy hauki, ahven ja seipi. Myös pikkunahkiaista joessa on paikoin runsaasti alkukesästä. Emonahkiaiset kuitenkin kuolevat kutupuuhien jälkeen pois, eikä nahkiaisia alkukesän jälkeen joessa enää näe.


Tässä alkuun hieman videota millainen joki Viekijoki on. Videon kuvasin kesäkuussa parissa kohtaa jokea. Pettymys oli suuri, kun näiden upeiden koskien kohdalta metsät oli paikkapaikoin hakattu rantaan saakka. Vielä vuosi sitten molemmin puolin jokea oli näilläkin paikoilla metsää. Toivottavasti hakkuut ei vaikuta tulevaisuudessa veden ekosysteemiin.


Eka video kalastuksesta Viekijoella kesäkuulta








Hauen kalastus Uramon koskilla

Suuntasin lumaconi mielessä Viekijoelle Uramon koskille. Uramonkoskia taitaa olla peräkkäin yhteensä neljä. Koskien välissä on rauhallisia pieniä suvantoja, hiekkasaaria ja jyrkkiä harjurantoja. Tosikaunis paikka ilman alimman kosken hakkuita. Nämä paikat soveltuu erinomaisesti hauen perhokalastukseen. Hauet ovat pääasiassa kokoluokkaa 1-3 kg, isompiakin vonkaleita varmasti uiskentelee koskien alla olevissa syvissä montuissa. Ruokakalaksi kuitenkin tuollaiset 1-3 kilon kalat ovat mitä parhaita. Isommat näissä vesissä onkin hyvä laskea takaisin pitämään joen hyvän kokoisen haukikannan perimää kunnossa.

Nyt en ollut liikkeellä perhovälineillä, vaan ihan UL välineillä lippaa heitellen. Aloittelin joen tutkimisen alimman Uramonkosken alta, jossa on laajan suvannon alalaidalla on hiekkasaari, josta joki jatkaa matkaansa taas voimakkaammin virtaavana. Kuljin mahdollisimman hiljaa ja varovasti hiekkadyynin alapäähän kameroiden kanssa, mielessä oli tavoittaa jotain kuvattavaa joesta. Tässäkohtaa metsästä kuului voimakas tuhahdus. Hetken mietin mikä se mahtoi olla. Joku selvästikin haistoi minut pusikon takaa. Hento hengityksen sisäänpäin veto ja voimakkaampi tuhahdus. Enpä ole ennen moista kuullut. Koitin kurkkia metsään, mutta en mennyt lähempää katsomaan. Mitään muita ääniä sieltä ei kuulunut. Mieleen ei tullut muuta kuin karhu, tai tietysti voi se olla ihminenkin, mutta tuskin se olisi sinne jäänyt piileskelemään, ellei sitten ollut salakalastaja. Niitä täällä tuskin on.

Jätin tuhisijan rauhaan ja siirryin alimman kosken kautta autolle, josta jatkoin edelleen ylimmälle Uramonkoskelle kalastelemaan ja tulille. Ylimmällä Uramonkoskella on Viekin Erämiesten laavu ja tulipaikka.


Laitoin tulet valmiiksi ja Viekijärvestä pyydetyt ahvenet valmistumaan tulille. Sitten menin pommittamaan kosken niskaa ja kosken yläpäätä lipalla. Hetken heiteltyäni saaliina oli yksi 2,5-3 kg hauki, joka sai luvan olla lumaconieni pääraaka-aine. Alla video kalastuksesta kosken niskalla.


Toinen video heinäkuun alusta

Ja kolmas video loppikesältä jossa enemmän tunnelmia myös pinnan alta

Hauki Lumaconi

fileet 2,5 kg hauesta jauhettuna
1 kananmuna
1,5 dl kermaa
1 rkl hakattua kaprista
2 kevätsipulin vartta
mustapippuria
suolaa

n 250 g lumaconi pastaa

3 dl tomaattimurskaa
1 dl appelsiinimehua
4 valkosipulinkynttä
tuoretta basilikaa

parmesaania

Sekoitetaan haukimassan ainekset. Massa saa jäädä aika paksuksi, että se kestää lumaconien sisällä.
Täytetään lumaconipastat haukimassalla. 
Kuumennetaan pastan keitin vesi hymyileväksi, eli juuri ja juuri kiehuvaksi.
Nostellaan pastat suolalla maustettuun keitinveteen. Pastojen tulee peittyö. 
Kansi päälle ja keitetään kypsäksi.
Samalla kun pasta kypsyy, valmistellaan kastike.
Freesataan pikaisesti tilkassa öljyä hienonnetut valkosipulit. 
Lisätään  tomaattimurska ja mehu, kuumennetaan, soseutetaan.
Lisätään lopuksi basilikat.

Ja sitten syömään, eli tarjotaan lumaconit kastikkeen ja parmesaanin kanssa.

Hyvin kesti haukimassa makaronien sisällä ja makaronit myös kypsyi nopsaan, kun vaan huolehti että ne on keitinveden alla. Nyt kun toisessa satsissa nestettä oli hieman jo haihtunut, niin muutama lumaconi jäi pienestä kohtaa aavistuksen liian kovaksi. Vettä vaan reilummin keittovaiheeseen.

Lumaconit täytettynä

Lähdössä kypsymään.