Finnmark 2018 - lähtötunnelmissa

On 16.7.2018 klo 4:50. Istun aamukahvilla. Nämä aikaiset aamut on tulleet tänä kesänä jo tavaksi. Mutta nyt tässä aamussa on erityistä sähköä. Olen lähdössä kohti pohjoista.

Pohjosen tundravetää puoleensa minua joka kesä. Viimekesänä käytiin pohjoisessa ensin kaverin kanssa ja sitten perheen kanssa. Sama on toistunut joka vuosi jollakin kokoonpanolla. Ja silti siinä on joka kerta oma malttamaton odotuksen fiilis. Mutta nyt se on ihan erityinen. Nyt lähden ensimmäistä kertaa yksikseni.

Kaikki sai alkunsa viimeviikolla, kun sain omasta mielestäni loisto idean. Lähdettäisiin perheen kanssa Norjaan! Kenenkään muun mielestä se ei ollut niin loistelias idea kuin minusta. ”Mene yksinäsi” oli vastaus, joka ei ollut tarkoitettu mitenkään tylyksi vastaukseksi. Kyllä meiltä muutkin siellä viihtyy ja tykkäävät käydä, mutta nyt ei ollut oikea hetki.

Hetken yksin lähtemistä mietittyäni olin antanut kiehtovalle ajatukselle vallan. Yksin itseni kanssa,  tutkimusmatkalla pohjoiseen ja omaan itseen. Kyllä. Tällä kertaa en edes halua muita mukaani.

Arvoin matkaa muutaman kohteen välillä. Päädyin lähtemään Komagelvan ympäristöön Barentsin meren rannalle. Olen käynyt siellä noin 20 vuotta sitten ja nyt haluan käydä taas. Kohteessa on lohijoen lisäksi rautujärviä ja tietenkin tuo kirkas Barentsinmeri. Jos vaikka saisin toteutettua yhden kalastuspäivän merelle, yhden joelle ja yhden järvelle. Lisäksi kun reissun pituuteen lisää matkapäivät, niin reissulla alkaa olla pituutta about viikko. Houkuttelevaa. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen.

Tavoitteena reissulla on saada kuvattua vesiluontoa ja kalastaa merellä ja perhostella mantereella. Mutta tavoitteet saa muuttua jos siltä tuntuu. Mukaan on pakattu teltta, vaikka yövyn todennäköisesti pääosin  sisätiloissa. Tiedustelin jo Kibergistä venettä merelle ja samalle aikaa varailin sieltä yösijaksi huoneen retkeilymajasta. Jos tuulet ovat suotuisat niin merelle pitäisi päästä heti tiistaina.

Nyt ollaan vielä kotona. Kohta aamukahvi on juotu ja starttaan auton. Alustava suunnitelma reissuun on tehty, mutta kun yksin lähden niin minulla on vapaus tehdä ihan mitä lystää. Voin eka päivän ajaa kellon ympäri pysähtymättä perille saakka.  Tai voin jäädä halutessani Suomen puolelle perhostelemaan harreja. Jos haluankin jäädä Kajaanissa terassille viikoksi, voin tehdä sen. Katsotaan mitä mieleen tulee.

Päivittelen tätä blogia jatko-osilla reissun aikana jos huvittaa. Jos ei huvita niin olen päivittämättä. Mutta nyt kahvi on juotu ja seikkailu voi alkaa.

Aamuaurinko Vehkalahdessa.